Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen kirjoitus kuntauudistuksesta Pöytyän Kokoomuksen internetsivuilla 8.11.2011.

Kuntapohjainen malli paras suomalaisille

Kuntapohjainen järjestelmä on Suomelle hyvä toimintamalli. Se on parhaimmillaan tehokas ja demokraattinen tapa järjestää palvelut ja kehittää alueita. Päätökset tehdään lähellä asukasta, paikalliset olosuhteet huomioiden.
Tästä kuntapohjaisesta mallista hallitus haluaa pitää jatkossakin kiinni. Nykyrakenteella se ei kuitenkaan ole mahdollista. Siksi kuntarakenteet on uudistettava.
Moni ei tule ajatelleeksi, että Suomen hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu aikana, jolloin väestön huoltosuhde oli Suomessa edullisempi kuin koskaan historiamme aikana.
Nyt tilanne muuttuu dramaattisesti. Seuraavina vuosikymmeninä väestöllinen huoltosuhde muuttuu heikommaksi kuin koskaan. 2020-luvulle tultaessa seniori-ikäisen väestön kasvu lisää tuntuvasti sosiaali- ja terveydenhuollon menoja, samaan aikaan kun työikäistä väkeä on entistä vähemmän pyörittämässä yhteiskuntaa, teollisuutta ja palveluja.

Emme ole kyenneet riittävästi varautumaan nyt edessä oleviin taloudellisesti vaikeisiin vuosikymmeniin. Julkisen talouden tilanne ei ole hyvä. Valtion tulojen ja menojen välillä on vuosittainen seitsemän miljardin euron ”käppi”. Myös kuntatalous velkaantuu miljardilla joka vuosi.
Hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi rakenteet ja toimintamallit on uudistettava ripeästi. Muutoin vaihtoehtona ovat joko palveluiden alasajo tai kohtuuttoman suuren velkalastin siirtäminen seuraavien sukupolvien huoleksi. Näistä kumpikaan ei ole vastuullinen vaihtoehto.

Tuskin missään muussa maassa kunnilla on niin suuri vaikutus koko kansantalouteen ja ihmisten palveluihin kuin Suomessa. Meillä kuntien tehtäväkenttä on poikkeuksellisen laaja ja vaativa.

Manner-Suomessa on tällä hetkellä 320 kuntaa, joiden väestörakenne, tulopohja ja toimintaedellytykset vaihtelevat huomattavasti. Kuntien taloudellisia eroja pyritään tasaamaan monimutkaisella valtionosuusjärjestelmällä, johon sisältyy yli 50 eri laskentakriteeriä. Osana tätä toimii verotulojen tasausjärjestelmä, jossa 62 kuntaa maksaa verotulotasausta muille 258 kunnalle.

Silti erot kuntien palveluissa, verotustasoissa ja taloudessa ovat suuret. Varsin merkittävä osa kunnista ei enää itse pysty järjestämään asukkaidensa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Jatkossa sama saattaa olla edessä monella kunnalla jopa peruskoulun suhteen.

Kunnistamme jo kolmannes on sellaisia, joissa syntyy enää alle 30 lasta vuodessa. Näiden alueiden elinvoima on vaikeuksissa. On kysyttävä, kuinka pieneksi itsehallinnollisen kunnan peruspalveluvalikoima voi ylipäätään mennä?

Kataisen hallitus on linjannut toteuttavaksi koko maan laajuisen kuntauudistuksen. Uudistuksen ripeää aikataulua on kritisoitu. Tosiasiassa olemme useita vuosia myöhässä.

Tiedämme että kuntien yhdistymisessä taloudelliset ja toiminnalliset hyödyt toteutuvat erityisesti pitkällä aikavälillä. Mitä myöhemmin rakenneuudistus käynnistetään, sitä kauemmaksi nämä hyödyt siirtyvät tai vaarana on, että ne jopa menetetään.

Määrätietoisesti toimimalla ehdimme vielä uudistaa kunta- ja palvelurakenteet sekä palveluprosessit siten, että pystymme ottamaan vastaan 2020-luvun haasteet ja säilyttämään hyvinvointiyhteiskunnan perustan.

Henna Virkkunen
Hallinto- ja kuntaministeri

Pöytyän Kokoomusyhdistyksen sihteeri Teemu Vappulan terveiset ylimääräisestä puoluekokouksesta Helsingissä Finlandiatalolla 22.10.2011

Kansallisen Kokoomuksen ylimääräisessä puoluekokouksen asialistalla oli ainoastaan yksi asia: presidenttiehdokkaan nimeäminen.

Finlandiatalolle saapui aamupäivällä klo 12 alkavaan puoluekokoukseen lähes tuhat Kokoomuksen jäsentä. Kokoomus 2005 Pöytyä ry:n äänivaltainen kokousedustaja oli yhdistyksen sihteeri. Ennen varsinaisen kokouksen alkamista oli valtakirjojen tarkistaminen, ilmoittautumisen sekä aamupäiväkahvien aika. Paikalla oli Kokoomusyhdistysten edustajia ympäri Suomea, paikalla oli lisäksi luonnollisesti entisiä ja nykyisiä kansanedustajia, ministereitä, entinen puhemies Riitta Uosukainen sekä edustajia Euroopan parlamentista. Eli tähän Kokoomuksen vuoden huipputapahtumaan oli kerääntynyt kaikki ne, joilla siihen oli mahdollisuus.

Ja vielä ennen varsinaisen kokouksen alkamista kokousväki sai nauttia Reetta Vestmanin esittäminä kappaleet: You´ll Never Walk Alone ja Aquarius. 

Pääministeri Jyrki Katainen avasi kokouksen ja kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Maija Perho.

Helsingin kaupungin tervehdyksen puoluekokoukselle toi kaupunginjohtaja Jussi Pajunen. EPP:n (European People´s Party) tervehdyksen videolähetyksenä välitti puheenjohtaja Wilfried Martens.  

Kokouksessa esitettiin kymmenen etukäteen anottua puheenvuoroa.
Puheenvuoron käyttivät Kokoomuksen puheenjohtaja ja pääministeri Jyrki Katainen, Kirsi Piha, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder, ministeri Ilkka Suominen, vuoden (2009) pakolaisnaiseksi valittu Fatbardhe Hetemaj, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, kirkkoherra Juha Rintamäki, opiskelija Siri Korpinen ja kansanedustajat Heikki Autto Lapin vaalipiiristä sekä Kari Tolvanen Uudenmaan vaalipiiristä. Kaikki suosittelivat puoluekokousta valitsemaan Sauli Niinistön Kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi. 

Kokous valitsi Sauli Niinistön yksimielisesti Kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi seuraaviin presidentinvaaleihin.
Valinnan jälkeen oli vuorossa suuret suosionosoitukset ja sen jälkeen kokousyleisö sai sen mitä odottikin; Kokoomuksen presidenttiehdokas Sauli Niinistön linjapuheen.

Sauli Niinistön linjapuhe päättyi seuraavin lausein:
"Presidentin tehtävässä ei saa solahtaa siihen valtavirtaan, siihen elämänpiiriin, jossa tapaa vain voittajia. Eivät voittajat juurikaan presidenttiä tarvitse. Presidentin pitää osata seisoa ihmisen rinnalla myös häviön ja häpeän hetkellä."

Lue Niinistön linjapuhe kokonaisuudessaan täältä

Hän kertoi edessä olevan paljon työtä, jossa tarvitaan kaikkien apua.

Kokous päättyi Maamme-lauluun.

Kokouksen jälkeen puoluekokouksen iltajuhlaa vietettiin "presidenttiehdokkaan ensi-iltana" Sirkus Finlandian teltassa. Ohjelmassa oli Hjallis Harkimon haastattelu ja sirkuksen juhlashow.

Sitä ennen samassa teltassa järjestettiin aiemmin koko perheen tilaisuus, jossa lapset pääsivät esittämään kysymyksiään presidenttiehdokkaalta. Nyt selvisi sitten Saulin lempiruoka ja suosikkibändikin :)

Kokouksen jälkeen kokousväki poistui kokouspaikalta hyvin tyytyväisenä. Odotus on ohitse, Suomi saa pitkästä aikaa todellisen presidentin, mutta se edellyttää kaikilta kovaa työtä vaikka gallupit näyttävät nyt hyvältä, vaalipäivinä annetut äänet kuitenkin ratkaisevat lopputuloksen.

Pöytyän Kokoomus tukee täysillä Saulin presidentinvaalikampanjaa. mm. 10.12 avataan Pöytyällä Café Niinistö.

Lopuksi lainaan Jörn Dönnerin sanoja: Sauli on paras. Siksi. Därför.

Teemu Vappula
sihteeri
Kokoomus 2005 Pöytyä ry

 

Pöytyän nuorisovaltuustosta toivottavasti aito mahdollisuus vaikuttaa

Noin kolmasosassa kuntia ei ole lasten ja nuorten kuulemiselle tarvittavia rakenteita tai järjestelmiä, vaikka lainsäädäntö niin edellyttää. Näin ei ole ollut Pöytyälläkään aikaisemmin. Oli mukavaa lukea (AVL 24.5.2011), että Pöytyällä aiotaan ensimmäisenä Auranmaan kunnista perustaa nuorisovaltuusto, sanan oikeassa merkityksessä.

Jatkuvasti on ihmetelty sitä, miksi nuoret ovat passiivisia yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Suomalaiset nuoret tuntevat parhaiten maailmassa järjestelmän miten asioihin voisi periaatteessa vaikuttaa, mutta heillä ei ole kokemusta siitä, miten asioita viedään eteenpäin päätöksenteossa.

Nuoret ovat kunnallisten palveluiden suurkuluttajia, lähtien koulutuksesta ja terveydenhuollosta, vapaa-ajan ja liikunnan tiloihin ja liikenteeseen. Nyt nuorilla on kuitenkin hyvin vähän mahdollisuuksia vaikuttaa niiden järjestämiseen. Kunnassa päätettävien asioiden teemat ovat usein arkisia ja lähellä jokapäiväistä elämää. Toisella asteella sekä yläkouluissa opiskelevat nuoret ovat vielä kiinni omassa kotikunnassaan ja kiinnostuneet sen asioista. Yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen kasvaminen alkaa mahdollisuudesta vaikuttaa oman lähiympäristön asioihin.

Toimiakseen lain kirjaimen lisäksi, myös lain henkeä noudattaen Pöytyän tulevan nuorisovaltuuston on saatava puhe- ja läsnäolo-oikeutetut edustajansa kaikkiin lautakuntiin, joissa käsitellään nuorille läheisiä asioita. Nuorisovaltuuston on saatava käyttöönsä kunnan myöntämä oma vuotuinen budjetti, jotta nuoret saavat tehtyä aidosti niitä asioita, joita itse haluavat.  Tärkeää on myös valita nuorisovaltuutetut vaaleilla, silloin vaikuttamisesta tulee kokemuksia myös muille kuin ainoastaan nuorisovaltuutetuille.

Toivon, että Pöytyän nuorisovaltuustosta tulee aito mahdollisuus nuorille omaan arkeensa liittyviin kysymyksiin. Tämä hanke tarvitsee totta kai tukea aikuisilta, mutta myös oman toimintavapauden antamista nuorille.

Turkka Sinisalo
koulutuslautakunnan jäsen

Pöytyän Kokoomuksen aktiviteetit vuoden 2011 eduskuntavaaleihin liittyen ovat huipentuneet tänään 12.4 Kyrön markkinoilla.

Kyrön Kevätmarkkinoiden aikaan aurinko paistoi ja lämpöä riitti! Kävijöitä markkinoilla oli arviolta reilut 5000 eli varsin vilkkaasta tapahtumasti oli kyse. 

Pöytyän Kokoomuksen tai muita alueellamme olleita tapahtumia olivat:

Petteri Orpo Kyrössä 21.2
Hemmilähiihdot Haukkavuoressa 13.3
Vaalipaneeli Riihikoskella 26.3
Auran Kokoomus ry:n, Kokoomus 2005 Pöytyä ry:n ja Tarvasjoen Kokoomus ry:n sääntömääräinen kevätkokous 29.3 Kyrössä, jossa oli paikalla Arikka, Hellgren ja Innilä.
Aamutori ja Kokoomuksen teltta Kyrössä 6.4
Ehdokastapaaminen Riihikoskella 8.4
Ehdokastapaaminen Yläneellä 8.4
Kokoomus Kuuntelee- opetusministeri Henna Virkkunen Pöytyällä 12.4
Tiina Perho Kyrössä 12.4
Ilkka Kanerva Yläneellä 13.4
Kevätmarkkinat Kyrössä 16.4.

Yhdistyksemme toiminta-alueella oli siis 11 tapahtumaa, jossa oli mukana Varsinais-Suomen Kokoomusehdokkaita.

Taustalla on tietenkin tehty myös muuta vaalityötä eli olemme aktiivisesti mainostaneet tapahtumiamme, esitteitä on "luukutettu" eri puolilla Pöytyää ja muutenkin olemme olleet Kokoomuksen ja ehdokkaiden vaalityössä mukana!

Kiitoksen paikka!!

Kiitos kaikille ehdokkaille ja yhdistyksen jäsenille aktiivisuudestanne. 

Tsemppiä kaikille eduskuntavaaliehdokkaille! On ollut ilo tutustua teihin ja olla kanssanne Kokoomuksen vaalityössä mukana! Toivotaan, että aktiivinen vaalityönne tuo toivottavan tuloksen ja Kokoomukselle muhkean äänimäärän. Mukavaa, että olette käyneet Pöytyällä ja tutustuneet äänestäjiin. Useat teistä vielä useampaan kertaankin. Nähdään ja jatketaan hyvää yhteistyötä!

Terveisin,  Teemu Vappula
sihteeri, Kokoomus 2005 Pöytyä r.y 

Olen saanut todella paljon sähköpostia ja yhteydenottoja Euroopan talousvakauteen liittyen. Asia on entistä ajankohtaisempi nyt, kun Portugali aikoo pyytää lainaa EU:lta, euromaiden vakausvälineeltä ja IMF:ltä.

Monissa kysymyksissä ihmetellään, miksi meidän pitäisi lainata tai taata hommansa huonosti hoitaneita maita. Se ei tunnukaan oikealta. Niin tehdään vain, jos se on Suomen, suomalaisten työpaikkojen ja hyvinvoinnin etu - vain siksi ja vain silloin.

Suomen hyvinvointi ja rikkaus perustuu vientiin. Siksi jos talous muualla pysähtyy, on se myös meidän ongelmamme. Kun Lehman Brothers -pankin annettiin kaatua syksyllä 2008 Yhdysvalloissa ja "sijoittajat kärsivät vastuunsa", menetti Suomi seuranneessa finanssikriisissä ja lamassa verotuloja Suomen pankin laskelmien mukaan 40 miljardia euroa.
Sijoittajilla pitää ilman muuta olla riskinsä ja heidän pitää kantaa vastuunsa.

Mutta eivät Kreikalle, Irlannille tai Portugalille 5 ja 10 vuotta sitten rahaa lainanneet pankit ja eläkeyhtiöt - suomalaisetkaan - ottaneet ylisuuria riskejä pikavoittojen toivossa. Päinvastoin, euroalueen valtion velkakirjat olivat matalan riskin tuotteita, joista sai pientä korkoa. Tänä päivänä näemme, että tuo riski ja korko olivat liian pieniä. Sääntömuutoksista on nyt päätetty ja riski menettää rahansa tulee mukaan euroalueen valtionlainoihin jatkossa.

Eurovaltion maksukyvyttömyys ja hallitsematon velkajärjestely viime vuonna ja nykyisessä tilanteessa johtaisi joka tapauksessa suuriin ja kalliisiin seurannaisvaikutuksiin. Riski jopa syvempään lamaan olisi olemassa - juuri kun taloutemme on päässyt kovaan vauhtiin viennin vetämänä.

Jos voimme estää uuden finanssikriisin ja laman riskin vakauttamalla euroalueen lainoin ja takauksin, niin se on tehtävä. Mutta ei minkään yhteisvastuun nimissä, vaan ainoastaan suomalaisen työntekijän, veronmaksajan ja hyvinvoinnin puolesta.

Kun asettaa tuon konkreettisen 40 miljardin verotulojen menetyksen rinnakkain huomattavasti pienempien tiukan ehdollisten lainojen ja takausten kanssa, voi ymmärtää, miksi on toimittu niin kuin on toimittu. Emme ole auttaneet niinkään saksalaisia tai ranskalaisia pankkeja tai edes ongelmiin ajautuneita kriisimaita. Olemme ennen kaikkea auttaneet itseämme eli Suomea turvaamaan viennin, talouskasvun, työpaikat, verotulot ja suomalaisen hyvinvoinnin.

Tässä alla vielä eräälle kysyjälle lähettämäni sähköpostivastaus, siitä löytyy vastauksia niihin kysymyksiin, joihin en ole ehtinyt vastaamaan, tai joita et ole ehtinyt kysymään.
 

Tervehdys,

Eurooppalaiseen talouskriisiin liittyvät asiat ovat kyllä monimutkaisia, eikä ole mitenkään ihme, jos mediaa seuraamalla eivät kaikki asiat loksahda kohdalleen. Yritän vastata kysymyksiisi:

Ensiksi lainanottajat, eli kriisimaat, ovat olleet leväperäisiä, kun ovat joutuneet lainaamaan rahaa. Euromaat takaavat lainoja vain tiukan ehdollisesti, eli kaikki maat joutuvat äärettömän tiukalle kuurille, jos mielivät saada lainaa ja takuita. Ohjelmaa valvovat sekä EU että IMF. Jos ohjelmaa ei noudateta, lainoitus loppuu.

Sijoittajat, eli eläkeyhtiöt ja pankit, ovat jo kärsineet mittavia tappioita, kun ovat myyneet velkapapereita jälkimarkkinoilla. Näin tietysti pitää ollakin. Irlannissa muutaman pankin omistajat hävisivät kaikki, kun pankit sosialisoitiin.

Kun viimeksi 2009 emme pystyneet estämään pankkikriisin leviämistä Eurooppaan, sen seurauksena olemme Suomen Pankin mukaan hävinneet tähän mennessä n.40 miljardia euroa verotuloja. Näitä rahoja emme näe koskaan.

Helmikuussa viennin kasvu vuoden takaiseen oli 24 prosenttia ja tammikuun talouskasvu yli 6 prosenttia. Nämä olivat mahdollisia vain siksi, että Kreikasta ja Irlannista lähtevä pankki ja talouskriisi onnistuttiin estämään. 2009 vientimme supistui noin 25 prosenttia ja valtio velkaantui raskaasti.

Eipä silti, kyllä ottaa päähän joidenkin maiden löysä talouspolitiikka. Eivät vaaranna vain omaa, vaan myös meidän muiden tulevaisuuden. Joka tapauksessa meidän pitää minimoida tappiot.

Nämä ovat vaikeita ja monimutkaisia asioita. Ja tietenkin erittäin epäsuosittuja. Vastuuta kuitenkin pitää osata kantaa, kun näihin hommiin on lähtenyt. Tämä on ammatinvalintakysymys.

Aurinkoista kevättä!

Jyrki Katainen

Ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä alkoi Kokoomus 2005 Pöytyä r.y:n tapahtumat liittyen 2011 Eduskuntavaaleihin. Pöytyän Kokoomus on perinteisesti järjestänyt vaalien alla erilaisia tapahtumia esimerkiksi juuri Kyrön torilla. Pöytyän kunnassa on n. 8500 asukasta ja kunta on maantieteellisesti suuri. Tulemme näkymään koko Pöytyän alueella aktiivisesti ennen eduskuntavaaleja. Seuratkaa lehti-ilmoitteluamme ja internetsivujamme.

6.4. aamu oli hivenen sumuinen ja ennakkoon mietimme kuinka paljon Kyrön toritapahtuma tulee vetämään kansaa torille.
Päivä oli todellinen menestys. Klo 9 jälkeen alkoi tori täyttymään asiakkaista. Teltallamme oli varsin vahva kansanedustajakaarti. Paikalla vieraili päivän aikana seuraavat ehdokkaat tukijoukoineen: Anne-Mari Virolainen, Petteri Orpo, Pertti Hemmilä, Tiina Perho, Annika Viitanen, Vesa Mäki, Kimmo Hollmén, Matti Rantanen, Ilkka Kanerva ja Juhani Nummentalo.

Toripäivän vilkkaus yllätti positiivisesti. Tarjoilimme päivän aikana itseleivottua pullaa (luonnollisesti) ja kahvia n. 300 kuppillisen verran. Oli hienoa olla mukana näinkin vetovoimaisessa tapahtumassa.

Positiivista palautta tuli niin kansanedustajaehdokkailta kuin myös teltalla vierailleilta ihmisiltä.

Torilla esitettiin monenlaisia kysymyksiä, aiheina oli mm. Persusuomalaisten kannatus, Varsinais-Suomen kilpailukyvyn turvaaminen, henkilöraideliikenne ja monia muita ajankohtaisia asioita.

Haluaisin esittää kiitoksen kaikille teltalla vierailijoille, yhdistyksen aktiiveille sekä suurin kiitos kansanedustajaehdokkaille. Hienoa, että saitte toripäivän mahtumaan kalentereihinne ja varmasti huomasitte, että Pöytyä ja Kyrö on se "place to be" ennen vaaleja. *

16.4 Kyrön Kevätmarkkinoilla teltallamme vierailee kaikki Kokoomuksen Eduskuntavaaliehdokkaat markkinapäivän aikana.

Yksin emme saa ihmeitä tehtyä, mutta yhteistyöllä varmasti pääsemme tavoitteeseemme. Eli olla suurin hallituspuolue vaalien jälkeen.

Tutustu toripäivän tunnelmaan kuvagalleriassamme.

Teemu Vappula
sihteeri
Kokoomus 2005 Pöytyä r.y

Nykyinen eduskunta on hyväksynyt lain ehdokkaan vaalirahoituksesta, jossa muun muassa kirjataan selvästi aikaisempaa tiukemmin velvollisuus ilmoittaa mainoksen maksaja. Tämä tarkoittaa käytännössä kaikkea vaalimainontaa mediassa (sanomalehdet, radio, TV) sekä myös kadunvarsimainonnassa.

Luulisi, että usean kauden kansanedustajat ovat lainsäädännöstä perillä ja osaavat toimia sen mukaisesti, mutta valitettavasti havainnot maakuntakiertueelta ovat täysin toisenlaiset. Usea istuva kansanedustaja on valloittanut tienvarsia tolppamainoksilla sekä pelloilla olevilla peräkärryillä, joissa mainokset ovat kiinni.

Puolueen ilmoittaminen on ollut pakollista jo aikaisemminkin, mutta maksajan nimi on tarvinnut ilmoittaa vasta näissä vaaleissa, ja vaikka maksaja olisi ehdokas itse, se tulee tulla esille. Onko mm. Eskolla ja Maurilla epäselvää se, että heidän mainokset ovat lainvastaisia? Isot mainokset tienvarsilla pitävät sisällään vain nimen sekä ehdokasnumeron ja joissain mainoksissa myös kuvan. Puoluetta ei ole mainittu missään maksajasta puhumattakaan. Luulisi, että istuvat kansanedustajat ovat ottaneet selville edes lain perusasiat.

Lain mukaan sekä velvollisuus ilmoittamisesta että yksityisen maksajan nimen pois jättämisestä kohdistuvat mainostajaan eli ehdokkaaseen, puolueeseen ja näiden tukiorganisaatioihin. Puoluelaki ja laki ehdokkaan vaalirahoituksesta eivät aseta velvollisuuksia ilmoituksia julkaiseville tiedotusvälineille. Tämä tarkoittaa yksiselitteisesti että mainoksesta vastuun kantaa ehdokas itse. Laki on osoittautumassa jo nyt toimimattomaksi, sillä mitään sanktioita ei kuitenkaan ole asetettu ja heitä ei palkita mitenkään, jotka noudattavat lain pykäliä täsmällisesti. Kuinka monessa tienvarsimainoksessa sinä olet huomannut, että maksaja sekä puoluetunnus ovat mainittu?

Hienoa on ollut nähdä, että useat uudet ehdokkaat ovat kuuliaisesti noudattaneet lakia ja mainoksista löytyvät kaikki vaadittavat tiedot.

Kiertueen aikana olen saanut tavata useita satoja ihmisiä, jotka ovat tulleet kertomaan terveisiä ja toiveitaan tulevaisuuden osalta. Eilen sain taas kuulla monta tarinaa työn, opiskelun ja perheen yhteensovittamisen haasteista ja byrokratian aiheuttamista ongelmista. Näiden asioiden puolesta tahdon tehdä töitä myös eduskunnasta käsin. Minua ei TV-mainoksissa tapaa, mutta maakunnasta minut löytää kyllä kiertueelta! Päivitetty kampanjakalenteri löytyy kalenteri-sivulta.

Vielä kaksi viikkoa jäljellä tätä työhaastattelua ja sitten tiedämme miten minun ja muiden ehdokkaiden kävi. Tämä aika tehdään töitä hartiavoimin työpaikan varmistumiseksi!

Kimmo Hollmén
kansanedustajaehdokas

Viime päivinä eri puolueet ovat julkaisseet vaaliohjelmiaan. Samassa on alkanut puolueiden kesken nokittelu siitä, kenen lupaukset ovat eniten mahdottomia ja katteettomia. Viimeistään nyt alkaa syntyä kansan kaipaamia eroja eri puolueiden välillä.

Perussuomalaiset kertoivat, että kynnyskysymys hallitukseen menolle ovat suurituloisten, eli yli 5000 euroa tienaavien veronalennukset. Kukahan sellaisia on esittänyt? Eli aika varmalla pohjalla pelataan, hallitukseen meno halutaan varmistaa sillä, että varsinaisia kynnyksiä ei ole.Vihreät taas ilmoitti, että sen kynnyskysymys yksinkertaisesti ovat Perussuomalaiset. He eivät halua olla samassa hallituksessa.

Demareille kynnyskysymyksiä ovat pääomaveron nosto (jota myös kepu ja kokoomus ovat esittäneet), työllisyysmäärärahojen lisääminen nuorisotyöttömyyden nujertamiseksi ja että työeläkkeitä ei saa leikata eikä lakisääteistä eläkkeelle siirtymisen alarajaa nostaa. Samalla he kuitenkin sanovat, että eläkeiän "nostokieltoa" ei esitetä hallitusohjelmaan. Eli paljoa ei jäänyt jäljelle sielläkään.

Keskustalta on riittänyt moitteita muille, mutta varsinaisia omia kynnyskysymyksiä hallitukseen menolle ei ainakaan kovin selkeästä ole esitetty. Kaikki siis käy?

Kokoomuksen kynnyskysymys on työn verotuksen kiristäminen. On selvää, että jos vaaliohjelmassa esitetään keventämistä, kiristämisen pitääkin olla kynnyskysymys.

Kun kaikki, Timo Soini etunenässä kuitenkin myös toteavat, että käydään vaalit ensin ja sitten katsotaan, on edellä käyty keskustelu ehkä sittenkin turhaa. Äänet ratkaisevat. Onneksi. '

Tiina Perho
Kansanedustajaehdokas
MEP Ville Itälän poliittinen avustaja Suomessa
 

Turun messukeskuksessa järjestettiin 12.2.2011 Kokoomuksen puheenjohtajapäivät. Pöytyän Kokoomusyhdistyksen edustajana kokouksessa oli yhdistyksen sihteeri.

Päivä oli hyvin mielenkiintoinen, poliittisen katsauksen tapahtumaan toi Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen sekä puoluesihteeri Taru Tujunen, paikalla oli myös asuntoministeri Jan Vapaavuori.
 
Tervehdyksen länsinaapuristamme Ruotsista päiville toi Moderata Samlinspartiet-puolueen Mattias Keresztesi. Esitys pidettiin englanniksi, tulkkina toimi hänen ja aktiivisen kokousyleisön välilllä tapahtuman juontaja, lietolainen kansanedustaja Anne-Mari Virolainen. Tapahtuman toinen juontaja oli turkulainen kansanedustaja Petteri Orpo.

Paikallisyhdistykset olivat edustettuina laajalti ympäri Suomen. Puheenjohtajapäivien pitopaikkana Turku olikin luonnollinen valinta Turun ollessa Euroopan Kulttuuripääkaupunki yhdessä Tallinnan kanssa. Osallistujia oli lähes 500 henkilöä.

Tapahtuman pääpuhujana toimi puheenjohtaja Jyrki Katainen. Hän käsitteli ajankohtaisessa ja innostavassa puheessaan suomalaista moraalia ja rehellisyyttä. Suomalaisten luottamus poliitikkoihin on kärsinyt, syyllisiä ei etsitty, todettiin että kokoomuslaisten vahvuus on rehellisyys, oikeudenmukaisuus, kohtuus ja vastuu. Näihin arvoihin kaikki suomalaiset voivat yhtyä.

 Lue Jyrki Kataisen puhe kokonaisuudessaan täältä. Tai videomuodossa täältä.

Puoluesihteeri Taru Tujunen inspiroi omalla energisellä tyylillään kokousvieraat seuraavaan haasteeseen eli Eduskuntavaaleihin. Puoluesihteeri käsitteli eri tutkimustuloksia ja gallup-tuloksia. Kokouksessa todettiin selviä muutoksia poliittisella kentällä, mutta Kokoomuksen, ehdokkaiden ja paikallisyhdistysten vaalityöllä on mahdollista saavuttaa kärkipaikka tulevissa vaaleissa. Helppoa se ei ole, kaikkien työpanosta tarvitaan.

Tilaisuudessa vieraili SDP:n Mikael Jugner, Keskustan Timo Laaninen, Vihreiden Panu Laturi. He esittivät näkemyksensä omien puolueidensa tilasta.

Kaksi vuotta uutta Pöytyää takana

Vanhat, hienot Karinainen, Pöytyä ja Yläne ovat nyt jo kahden vuoden ajan toimineet yhteisen vaakunan ja yhteisen nimen alla. Uusi Pöytyä on tällä hetkellä yksi Auranmaan ja Loimaan alueen parhaiten kasvavista kunnista. Se on meille Pöytyän luottamushenkilöille ylpeyden, mutta samalla myös haasteen kenttä. Tämän kokoinen kasvu on vielä hallittavissa, vaikka se aiheuttaakin investointitarpeita ja päätöksen teon luovuutta mm. tonttipolitiikan, kunnallistekniikan ja sosiaalitoimen peruspalveluiden parissa.

Pöytyän kunnan investoinnit ja lainakanta ovat koko kaksivuotiskauden ajan puhuttaneet. Taustalla, ja kustannettavana, meillä kulkee mukana ensimmäisen kuntaliitoksen aikaiset investointihankkeet – Kisariihi ja Elisenvaaran oppimiskeskus – joiden palvelut ovat erinomainen lisä kunnan sellaisten palveluiden tarjontaa, joita ei ilman porkkanarahoja olisi varmastikaan koskaan aikaan saatu.

Vapaa-ajan toimen osalta puitteiden voidaan todeta olevan hienolla mallilla jo entuudestaan. Emmehän unohda Pyhäjärveä ja Kuhankuonon aluetta, Kyrön maauimalaa, Kumilan pesiskenttää ja Haukkavuoren ulkoilualuetta sekä Luontokapinettia. Huikeita puitteita tämän kokoisen kunnan palvelulistauksella! Niiden ylläpito on mielestäni erittäin tärkeää. Ne toimivat sekä liikunnan, kulttuurin että luontoarvojen puolestapuhujina sekä tarjoavat kuntalaisille tärkeitä sosiaalisia vaikutuskanavia.

Nykyisen valtuustokauden aikaiset hankkeet, Yläneen vanhusten palvelukeskus ja Kyrön päiväkoti, ovat taas niitä investointeja, jotka kunnan on peruspalveluiden muodossa tuotettava. Pienet kunnat kuten Karinainen ja Yläne olivat jo vuosia ko. hankkeita suunnitelleet, mutta nyt oli yhteinen tahto saada nämä palvelut ajan mukaiseen kuntoon. Lasten, vanhusten ja heidän parissaan arvokasta työtä tekevien työntekijöiden hyvinvointi ja palaute ko. asioiden ympäriltä ovat meille tärkeitä asioita.

Näiden hankkeiden jälkeen Pöytyän investoinnit ainakin uusien seinien muodossa tulee laittaa jäihin. Tekninen toimi toki vaatii tietyn investointivarannon vuosittain, mutta sen kanssa Pöytyä pystyy jatkossa toimimaan. Olemmehan tällä hetkellä kuitenkin suhteellisen hyvässä taloudellisessa asemassa verrattuna kuntien lainakantaan keskimäärin Suomessa. Haasteet vuosikatteen saattamiseksi riittäväksi kattamaan poistojen määrät onkin Pöytyällä nyt edessä.

Jotta ikuinen juustohöylä –säästäminen ja henkilöstön työskentelypuitteiden kiristäminen ei olisi jatkuvaa, toivonkin, että lähitulevaisuudessa, siis jo tällä valtuustokaudella, voimme tehdä päätöksiä rakenteellisista muutoksista. Tavoitteena tulee olla toiminnan tehostaminen ja taloudellisuuden löytäminen nykytoimintoihin. Emme saa jumittua nykytilanteeseen, vaan kunnallispolitiikassa pitää olla myös rohkeutta aikaan saada muutoksia ja ajaa kehitystä eteenpäin. Joskus nämä ratkaisut ovat raskaita. Onhan luottamustoimessa kaksi välillä kovinkin ristikkäistä näkökantaa huomioitavana – kuntalaisten tahto- ja tunnetilat sekä vastuu kunnan taloudellisesti järkevistä toiminnosta. Valtuutettujen valinta päätöksenteossa on joskus vaikea.

Minä olen saanut toimia uuden Pöytyän ensimmäisen kunnanhallituksen puheenjohtajana ensimmäiset kaksi vuotta. Alkuperäisen suunnitelman mukaisesti kausi toteutetaan 2+2 periaatteella, josta ensimmäinen osa on nyt tullut päätökseen. Seuraavan kaksivuotiskauden puheenjohtajana tulee toimimaan Pentti Wärri (kok.) Minä siirryn pöydän toiselle puolelle. Onkohan outoa antaa jonkun muuan viedä kokousta...

Toisaalta tämä on helpottava tilanne. Onhan perheen ja siviilityön ohella uuden kunnan toiminnassa ollut tunteja istuttavana, mutta olen kyllä tehtävästä nauttinut.

Kunta-alan muutokset, erilaiset neuvottelut ja vastuutehtävät ovat vieneet minut aivan uusille tantereille. Nyt tuntuu, että jotain alkoi ehkä jo oppimaan, siitä ehkä tämä pieni haikeus.

Kiitos tuesta ja kannustuksesta, mutta myös haasteista ja sparrauksesta, joita olen näiden kahden vuoden aikana kohdannut!

Kiitos omalle valtuustoryhmälle ja hallitus-tiimille sekä koko kunnanhallitukselle!
Kiitos Karille – kunnanjohtajalle, joka katsoo tulevaisuuteen rohkeasti!
Kiitos kotijoukoille, Timolle, Jussille ja Juusolle – ”taas äiti on kokouksessa”.

Kunnallispolitiikka on parhaimmillaan hyviä suunnitelmia ja päätöksiä, kunnan viranhaltijoiden kanssa tapahtuvaa yhteistyötä ja luottamusmieskentän yhteistoimintaa. Välillä harmitukselta ja kyyneliltäkään ei säästytä, mutta loppusuoralla teemme varmasti parhaamme Pöytyän kunnan hyväksi.

Luottavaisin mielin siirrän puheenjohtajan nuijan nyt eteenpäin Pentille ja toivotan hänelle menestystä alkuun saatettujen hankkeiden ja neuvottelujen parissa!

Pöytyllä 7.1.2011

Anne Ketola
Kunnanhallituksen puheenjohtaja 2009 – 2010
Pöytyän kunta

Nyt kun keskustellaan työurista ja varsinkin siitä, miten nuoret pitää
saada valmistumaan nopeammin opintoaikoja lyhentämällä, tulisi
mielestäni keskustella enemmän siitä, miten voimme parantaa
opinto-ohjausta yläkoulussa sekä toisella asteella. Jokainen välivuosi
sekä jokainen ”väärää” alaa opiskeltu vuosi pidentää valmistumista ja
siirtymistä työelämään.

Itse muistan, miten opinto-ohjaus silloisella yläasteella oli lähinnä
samassa rakennuksessa toimivan lukion mainostamista sekä opintojen
esittelyä, yksilöllistä ohjausta taikka perusteellisempaa keskustelua
uravalinnoista ei vielä käyty. Ja lukion osalta opinto-ohjaus olikin
jo suurempi vitsi, sillä yhteishaun ”pakkohaun” myötä keskityimme
enemmänkin valitsemaan niitä koulutusohjelmia, joihin on niin vaikea
päästä, ettei edes pääsykoepaikkaa tulisi saatua, saati sitten
varsinaista opiskelupaikkaa. Kuinka moni teistä on kokenut opintojen
ohjauksen samanlaisena?

Lukion lopulla tiesin tahtovani lukemaan yhteiskuntatieteellisiä
aineita yliopistoon, mutta jouduin myös istumaan tunnin AMK:n
pääsykokeissa, jotta turvasin oman selustani mahdollisen työttömyyden
varalta. Rehellisesti voin sanoa, että minulla ei ollut hajuakaan
mihin pääsykokeisiin olin edes menossa. Ja nykyisessä työssäni AMK:n
opiskelijakunnan pääsihteerinä tulee joka vuosi eteen useita sellaisia
tapauksia, joissa opiskelijat ovat ottaneet opiskelupaikan vastaan
jopa väkisin tietäen, että tulevat jättämään ko. opiskelut kesken heti
kun pääsevät haluamaansa opiskelupaikkaan.

Oma istumiseni AMK:n pääsykokeessa oli vain oman aikani tuhlaamista
sekä järjestelmän kuormittamista pääsykokeisiin osallistumisella
(kaksoisveljeni jätti muuten pääsykokeet riskillä väliin ja jäi kotiin
nukkumaan ja investoi tuon tunnin omaan hyvinvointiinsa) ja väärällä
alalla opiskellut vuodet ovat resurssien pahanlaatuista hukkaamista.
Kun opiskelupaikka on otettu “pakosta” vastaan, voi se jäädä saamatta
alalle motivoituneelta hakijalta, jolloin tuhlaantuu entistä enemmän
vuosia ja opiskelupaikkoja.

Yhteishaun pakkomaisuus tuleekin poistaa välittömästi ja
opinto-ohjauksen tulee vastata nykyajan haasteisiin. Tavoitteena tulee
olla se, että jokainen nuori löytää, joko itse tai yhdessä
opinto-ohjaajan kanssa, oman alansa ilman turhia välivuosia taikka
muiden aineiden opiskeluja. Opintojen ohjaukseen peruskouluissa ja
toisella asteella on osoitettava riittävä lisäresurssi, jotta
opinto-ohjaus olisi oikeasti ohjausta tuleviin opintoihin ja oikeisiin
ammattivalintoihin niin toisen asteen ammatillisten opintojen kuin
myös korkeakouluopintojen myötä.

Tulevaisuuden tekijät, motivoituneet oman alansa ammattilaiset ja
veronmaksajat, ovat tällä hetkellä peruskoulussa – meidän tehtävä on
helpottaa sitä, että he löytävät oman opintopolkunsa ja tätä kautta
paikkansa työelämässä mahdollisimman helposti ja nopeasti. Jokainen
tässä investoitu euro tuo itsensä moninkertaisesti takaisin.

Kimmo Hollmén
Kansanedustajaehdokas
Eduskuntavaalit 17.4.2011

Kouluverkosta ja säästämisestä

Kunnanvaltuuston kouluverkkoselvitystä koskeva ratkaiseva kokous on lähestymässä ja vilkas puheensorina sekä mielipiteiden vaihto on käynnissä. Tämä on ollut selvästi havaittavissa myös Viikkolehden sivuilta, joissa toistaiseksi enemmistönä on ollut muutosta vastustavien mielipiteet.

Tässä oma näkemykseni asiasta joka toivottavasti selventää myös julkisuudessa piilossa ollutta ”vastakkaista” näkemystä.

Ensinnäkin pitää tietää että yksikään valtuutettu ei sinällään halua sulkea yhtäkään koulua, mutta kaiken tarpeen perustana on ja on ollut kunnan talous, jonka realiteetit pitkälle määräävät toimintaa ja jota ilman ei mikään kunnallinen toiminta pyöri.

Valtuuston hyväksymä talousarvio, johon valtuuston pitää myös sitoutua, on nyt jo talousarviovuotensa osalta (v.2011) kuin myös sitä seuraavilla suunnitelmakausilla vahvasti alijäämäinen.

Taloussuunnitelman toteutuessa suunnitelmakauden lopulla (v.2013) on kunnalla jo n. 2milj. euron alijäämä tilinpäätöksessään ja velkaa yli 20milj,€  jonka korkokulut tekevät oletetulla 5% korolla 1milj.€, lisänä tulevat sitten lainan hoito ja lyhennys.

On selvä että jotain pitää tehdä ja tehdä sillä tavalla että saavutetut ”säästöt” ovat pysyviä. Se merkitsee rakenteiden ja toimintatapojen muuttamista ja siihen kouluverkkoselvitys juuri tähtää.

Pöytyän kunnan oppilasmenot ovat selvästi keskivertokuntaa korkeammat ollen v.2009  8178€/oppilas, kun valtionosuuden perusteena ollut yksikköhinta Pöytyällä oli 6652€/oppilas.

Tulevaisuudessa tämän eron on arvioitu kasvavan edelleen niin, että tänä vuonna kulut olisivat 9075 €/oppilas ja valtionosuus n. 6847 €/oppilas.

Kun peruskoululaisten määrä laskee ensi lukuvuonna ennusteen mukaan 44 oppilaalla, putoaa kunnan saama valtionosuus 300 000 eurolla vuodessa !

Vuoteen 2017 mennessä oppilasmäärä laskee 100 oppilaalla, mikä pudottaa seitsemän vuoden kuluttua valtionosuutta 670 000 eurolla vuositasolla !!

Nämä tilastot perustuvat todellisiin syntyneiden lasten lukumääriin ja niihin voi luonnollisesti tulla muutosta johtuvia poikkeamia puoleen tai toiseen.

Ne antavat kuitenkin kiistatta selvän suunnan siitä mihin olemme menossa koulujemme oppilaskehityksessä.

Tällaisessa tilanteessa merkittävä osa valtuutetuistamme ilmoittaa viikkolehden kyselyssä, että yhteenkään kouluun ei saa koskea, eikä minkäänlaisia rakenteellisia muutoksia tule tehdä säästöjä haettaessa.

Perusteluina käytetään milloin mihinkin tutkimukseen liittyvää väittämää saatavien säästöjen pienuudesta, ottamatta selvää minkälaiseen rakennemuutokseen ne ovat liittyneet.

Yksi perustelee asiaa sillä ettei kyläkouluja enää muualla juurikaan ole ja toinen sillä ettei säästetä koska ei muussakaan säästetä, kolmas ilmoittaa vaan muuten olevansa lasten puolella huomioimatta lainkaan sitä, että lasten puolella ollaan nimenomaan silloin, kun turvataan niille mahdollisimman hyvä ja korkeatasoinen opiskelumahdollisuus jäljelle jääviin kouluihin niiden taloudellisten puitteiden osalta mihin kunnalla kulloinkin on mahdollisuus.

Yksi kriteeri säästöjä vähätellessä on ollut kuljetuskustannukset, joiden väitetään nousevan merkittävästi ja syövän saavutettavat säästöt.

Tosiasia kuitenkin on että esim. Rannanmäen koulun kohdalla kuljetusjärjestelyt ovat jo olemassa ja Haverin kohdalla liikennöitsijä on arvellut niiden nousevan n. 15000€.

Mikä on sitten riittävä säästö jotta se kannattaisi toteuttaa?

Kouluselvitystyöryhmän mukaan säästöjä syntyisi ensimmäisenä vuotena jo karkeasti n. 345000€ ja varovaisenkin arvion mukaan 200000e. Kun nämä säästöt ovat rakenteellisia ovat ne myös pysyviä ja jos ajatellaan seuraavaa 10v. muodostuu niistä varovaisestikin arvioiden jo yli 2milj.€ säästöt. Mielestäni kyseessä on todella merkittävä saavutus, ilman että yhdenkään lapsen koulunkäyntiedellytyksiä olisi käytännössä heikennetty, enemminkin päinvastoin, eikä yhtään merkittävästi isoa ryhmää (yli 25 opp.)olisi muodostettu.

Vertailun vuoksi yhdessäkään asukasluvultaan vastaavankokoisessa kunnassa ei ole yhtä monta kyläkoulua, vaan niiden lukumäärä vaihtelee 4-9 välillä ja keskimääräisten kulujen/oppilas jäädessä tuonne 6500-7500€:n välille.

Samoin on myös naapurikunnissamme: Aura n.7000€, Koski Tl 6600-7500€, Loimaa 6900€.

Meillä Pöytyällä kalleimman ja halvimman koulun (Rannanmäen 11961€/oppilas - Riihikoski 6348€/oppilas) välinen ero on melkoinen.

Tällaisessa tilanteessa meidän on mielestäni pakko tehdä nyt esitetyt rakennemuutokset ja samalla turvata jäljelle jäänyt opetus ja sille sekä erityisopetukselle mahdollisimman hyvät riittävät resurssit.

Juha Saura
Pöytyän kunnanvaltuuston jäsen

Kuntien rooli on uudistumassa

Eduskunnalle on juuri annettu esitys uusien maakuntien perustamista 1.7.2017 alkaen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtämistä kunnilta maakunnille 1.1.2019 alkaen.

Me­neil­lään ole­vat hal­lin­non ja pal­ve­lui­den uu­dis­tuk­set tulevat vaikuttamaan kun­tien toi­min­taan, teh­tä­viin ja ra­hoi­tuk­seen jo tulevalla vaalikaudella.  Sote-uudistuksen jälkeen kunnat ovat sivistyskuntia sekä elinvoiman, yrittäjyyden, hyvinvoinnin ja terveyden edistäjiä. Niiden tehtävä on siis huolehtia varhaiskasvatuksesta ja kouluista, työpaikkojen luomisen edellytyksistä sekä kaikenikäisten kuntalaisten hyvinvoinnista. Liikunta- ja nuorisopalvelut ovat erityisen tärkeä osa tätä hyvinvointia ja ennaltaehkäisevää työtä.

Uu­dis­tusten myötä kun­nis­sa on ra­ken­net­ta­va yh­teis­työ­suh­teet uu­den itse­hal­lin­nol­li­sen maa­kun­nan kans­sa. Sote-palveluiden turvaamisessa tarvitaan Pöytyänkin kuntapäättäjiltä nyt viisautta ja neuvottelutaitoa.

Kuntien elinvoimaisuus perustuu siihen, että taloudenpitoon ja yhteisten varojen hoitamiseen suhtaudutaan vastuullisesti. Pöytyän kunnalla on edessä välttämättömät isot investoinnit kouluihin. Koulutilojen rakentamisella on suuri ja pitkäaikainen vaikutus myös kunnan talouteen. Kaikessa muussakin kunnan toiminnassa on nähtävä pidemmälle ja tehtävä suunnitelmallisesti oikeita ratkaisuja, jotka turvaavat Pöytyän säilymisen elinvoimaisena myös tulevaisuudessa.

Elin­voi­maisuutta ja vetovoimaa tukevia tärkeitä päätöksiä teh­dään edelleen työllisyyttä tukevalla elinkeinopolitiikalla sekä kunnan rakenteen ja maankäytön suunnittelussa. Myös koulutus ja vapaa-ajanpalvelut on nähtävä osana kunnan vetovoimaisuutta.

Hallinnon ja palveluiden uudistukset myös helpottavat ja selkeyttävät kunnan tehtäviä. Sote-palveluihin käytetään nyt suurin osa kunnan rahavirrasta, ja niihin sisältyy mm. suuret ja vaikeasti ennakoitavat erikoissairaanhoidon menot.  Palveluvastuun näistä siirryttyä maakunnille, Pöytyän kunnankin rahoista, tosin pienenevistä, yli 80 % ohjautuu sivistys- ja hyvinvointipalveluihin eli päivähoitoon, perusopetukseen, kirjasto- ja muuhun harrastus- ja opetustoimintaan. Kunnan toiminta tulee siis jatkossa painottumaan huomattavan suurelta osin lapsia ja nuoria koskettaviin asioihin.

Kokoomus Pöytyän valtuustossa

Kuntavaalit ovat Pöytyälläkin selkeästi henkilövaalit, eli puoluepoliittisilla linjauksilla ei ole juurikaan merkitystä. Kuntahallinnossa ei ole oppositiota, vaan kaikissa toimielimissä ovat kaikki ryhmät edustettuina niiden saamien äänimäärien suhteessa. Suurimmalla ryhmällä on siten myös suurin vastuu tehdyistä  -  ja tekemättömistä päätöksistä. Kokoomuksella on nyt 11 valtuustopaikkaa 35:stä ja olemme valmiita ottamaan lisää vastuuta.

Päätöksiä valmistelevilla viranhaltijoilla on kunnissa suuri rooli. Pöytyällä on nyt uusi kunnanjohtaja ja kohta uusi muuttunut kunnanvaltuusto, joten edellytykset uuteen ja rakentavaan toimintatapaan ovat hyvät. Tämä on innostanut kokoomuslaisia ryhtymään ehdokkaaksi huhtikuun vaaleihin.

Kokoomuksen valtuustoryhmässä kaikkia perusteltuja mielipiteitä ja näkemyksiä kuunnellaan ja arvostetaan. Kokoomuslaisten yhteinen kanta löytyy keskustelemalla lähes aina, vastuullisesti ja valtuutetun asuinkulmakunnasta riippumatta. Poikkeustapauksissakaan ei meillä ryhmäkuria edellytetä, vaan valtuutetut ovat aina vapaita toimimaan oman näkemyksensä mukaisesti.

Pöytyän kunnan on lähitulevaisuudessa tehtävä kauaskantoisia strategisia linjauksia ja muita isoja päätöksiä. Onnistuneet muutokset tehdään yhteistyössä yli puoluerajojen. Kokoomus on näihin edelleen valmis.

Tulevaisuuden rakentajat Pöytyällä

Kokoomuksella on ehdokkaina edustava joukko. Mukana on kokemusta ja osaamista monilta aloilta. Ilahduttavan paljon on aivan uusia ehdokkaita, nuoria, kunnan ja asuinympäristönsä kehittämiseen halukkaita tekijöitä, pienten lasten ja koululaisten isiä ja äitejä ja muita arjen asiantuntijoita. Ryhmästä löytyy hallinto- ja talousosaamista sekä koeteltua yhteistyö- ja päätöksentekokykyä. Kokoomuksen listalta löydät kyllä oman ehdokkaasi, jolle voit äänesi luottavaisesti antaa. Nyt on hyviä ehdokkaita. He kaikki ovat valmiina kantamaan vastuun kuntalaisten yhteisistä asioista.

Viime kerralla Pöytyän äänestysprosentti oli vain niukasti yli kuudenkymmenen.  Nyt on aika korjata sekin. Hoida osuutesi käyttämällä äänioikeuttasi uurnilla 9.4., tai jo ennakkoon 29.3. - 4.4. 

Veronmaksajanakaan sinulle ei liene yhdentekevää miten kunnan asioita hoidetaan seuraavat neljä vuotta. Vain äänestämällä voit vaikuttaa, ketkä niistä päättävät. Joku päättää aina - sinä päätät, kuka!

Kokoomus 2005 Pöytyä ry

Matti Tilkanen, puheenjohtaja

Kuntien rooli on uudistumassa

Eduskunnalle on juuri annettu esitys uusien maakuntien perustamista 1.7.2017 alkaen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtämistä kunnilta maakunnille 1.1.2019 alkaen.

Me­neil­lään ole­vat hal­lin­non ja pal­ve­lui­den uu­dis­tuk­set tulevat vaikuttamaan kun­tien toi­min­taan, teh­tä­viin ja ra­hoi­tuk­seen jo tulevalla vaalikaudella.  Sote-uudistuksen jälkeen kunnat ovat sivistyskuntia sekä elinvoiman, yrittäjyyden, hyvinvoinnin ja terveyden edistäjiä. Niiden tehtävä on siis huolehtia varhaiskasvatuksesta ja kouluista, työpaikkojen luomisen edellytyksistä sekä kaikenikäisten kuntalaisten hyvinvoinnista. Liikunta- ja nuorisopalvelut ovat erityisen tärkeä osa tätä hyvinvointia ja ennaltaehkäisevää työtä.

Uu­dis­tusten myötä kun­nis­sa on ra­ken­net­ta­va yh­teis­työ­suh­teet uu­den itse­hal­lin­nol­li­sen maa­kun­nan kans­sa. Sote-palveluiden turvaamisessa tarvitaan Pöytyänkin kuntapäättäjiltä nyt viisautta ja neuvottelutaitoa.

Kuntien elinvoimaisuus perustuu siihen, että taloudenpitoon ja yhteisten varojen hoitamiseen suhtaudutaan vastuullisesti. Pöytyän kunnalla on edessä välttämättömät isot investoinnit kouluihin. Koulutilojen rakentamisella on suuri ja pitkäaikainen vaikutus myös kunnan talouteen. Kaikessa muussakin kunnan toiminnassa on nähtävä pidemmälle ja tehtävä suunnitelmallisesti oikeita ratkaisuja, jotka turvaavat Pöytyän säilymisen elinvoimaisena myös tulevaisuudessa.

Elin­voi­maisuutta ja vetovoimaa tukevia tärkeitä päätöksiä teh­dään edelleen työllisyyttä tukevalla elinkeinopolitiikalla sekä kunnan rakenteen ja maankäytön suunnittelussa. Myös koulutus ja vapaa-ajanpalvelut on nähtävä osana kunnan vetovoimaisuutta.

Hallinnon ja palveluiden uudistukset myös helpottavat ja selkeyttävät kunnan tehtäviä. Sote-palveluihin käytetään nyt suurin osa kunnan rahavirrasta, ja niihin sisältyy mm. suuret ja vaikeasti ennakoitavat erikoissairaanhoidon menot.  Palveluvastuun näistä siirryttyä maakunnille, Pöytyän kunnankin rahoista, tosin pienenevistä, yli 80 % ohjautuu sivistys- ja hyvinvointipalveluihin eli päivähoitoon, perusopetukseen, kirjasto- ja muuhun harrastus- ja opetustoimintaan. Kunnan toiminta tulee siis jatkossa painottumaan huomattavan suurelta osin lapsia ja nuoria koskettaviin asioihin.

Kokoomus Pöytyän valtuustossa

Kuntavaalit ovat Pöytyälläkin selkeästi henkilövaalit, eli puoluepoliittisilla linjauksilla ei ole juurikaan merkitystä. Kuntahallinnossa ei ole oppositiota, vaan kaikissa toimielimissä ovat kaikki ryhmät edustettuina niiden saamien äänimäärien suhteessa. Suurimmalla ryhmällä on siten myös suurin vastuu tehdyistä  -  ja tekemättömistä päätöksistä. Kokoomuksella on nyt 11 valtuustopaikkaa 35:stä ja olemme valmiita ottamaan lisää vastuuta.

Päätöksiä valmistelevilla viranhaltijoilla on kunnissa suuri rooli. Pöytyällä on nyt uusi kunnanjohtaja ja kohta uusi muuttunut kunnanvaltuusto, joten edellytykset uuteen ja rakentavaan toimintatapaan ovat hyvät. Tämä on innostanut kokoomuslaisia ryhtymään ehdokkaaksi huhtikuun vaaleihin.

Kokoomuksen valtuustoryhmässä kaikkia perusteltuja mielipiteitä ja näkemyksiä kuunnellaan ja arvostetaan. Kokoomuslaisten yhteinen kanta löytyy keskustelemalla lähes aina, vastuullisesti ja valtuutetun asuinkulmakunnasta riippumatta. Poikkeustapauksissakaan ei meillä ryhmäkuria edellytetä, vaan valtuutetut ovat aina vapaita toimimaan oman näkemyksensä mukaisesti.

Pöytyän kunnan on lähitulevaisuudessa tehtävä kauaskantoisia strategisia linjauksia ja muita isoja päätöksiä. Onnistuneet muutokset tehdään yhteistyössä yli puoluerajojen. Kokoomus on näihin edelleen valmis.

Tulevaisuuden rakentajat Pöytyällä

Kokoomuksella on ehdokkaina edustava joukko. Mukana on kokemusta ja osaamista monilta aloilta. Ilahduttavan paljon on aivan uusia ehdokkaita, nuoria, kunnan ja asuinympäristönsä kehittämiseen halukkaita tekijöitä, pienten lasten ja koululaisten isiä ja äitejä ja muita arjen asiantuntijoita. Ryhmästä löytyy hallinto- ja talousosaamista sekä koeteltua yhteistyö- ja päätöksentekokykyä. Kokoomuksen listalta löydät kyllä oman ehdokkaasi, jolle voit äänesi luottavaisesti antaa. Nyt on hyviä ehdokkaita. He kaikki ovat valmiina kantamaan vastuun kuntalaisten yhteisistä asioista.

Viime kerralla Pöytyän äänestysprosentti oli vain niukasti yli kuudenkymmenen.  Nyt on aika korjata sekin. Hoida osuutesi käyttämällä äänioikeuttasi uurnilla 9.4., tai jo ennakkoon 29.3. - 4.4. 

Veronmaksajanakaan sinulle ei liene yhdentekevää miten kunnan asioita hoidetaan seuraavat neljä vuotta. Vain äänestämällä voit vaikuttaa, ketkä niistä päättävät. Joku päättää aina - sinä päätät, kuka!

Kokoomus 2005 Pöytyä ry

Matti Tilkanen, puheenjohtaja